Viime postauksessa päivittelin mennen ajan kuulumisia pikaisesti. Olisiko nykyhetken faktat iskettävä pöytään?
Huomenna alkaa joulukuu. Aivan käsittämätöntä. Ei tätä ajankulun nopeutta voi tarpeeksi ihmetellä. Huomenna on koeviikon viimeinen koepäivä. Toivottavasti selviäisin kaikista kokeista kunnialla.
Viimeaikoina on kyllä ollut hieman ikäviä fiiliksiä. Reilut kaksi viikkoa sitten olin tulin kipeäksi ja sain mojovan yskän sekä parhaimmillaan 39 asteen kuumeen. Puolikuntoisena kouluun mennessäni olo ei sitten helpottanut vaan päivystyksessä käynnin jälkeen sain sitten keuhkoputkentulehdukseen lääkkeet ja astmakiekon avamaan hengitysteitä auki. Kuumetta ei ole enään ollut, muta yskä on ollut sitäkin rajumpi. Sen seurauksena sitten vasemmanpuolen selkä, kylki ja rinnan korkeudelta on ollut todella kipeä. Yskiminen nykäisee aina selästä sekä tietyt asennot tuntuvat ikäviltä. Tänään aamulla kipu oli kulkeutunut lähemmäs kainaloa ja oli kyllä välillä aika tuskallista. Olisiko jonkin hiusmurtuman poikasta yskän seurauksena tullut...? No, tässä pikkuhiljaa koitan itseäni parannella, mutta tämä kotona makoilu kyllä järsii kärsivällisyyttäni tiuhaa tahtia. Ahdistaa vain maata kotona. Motivaatioita ei ole oikein mihinkään, kun mitään ei oikein pysty tekemään. Raivostuttavaa!
Toivottavasti tämä tästä paranisi, sillä minulla alkaa myös torstaina wanhojentanssi reenit! Huippua!
Tulisipa vaikka lumet edes maahan, niin sekin voisi nostaa tätä mielialaa jo hieman ylöspäin.
Tällaista täältä puolelta ruutua.
