Tiistaina aamuni lähti käyntiin sillä, että pyörällä kipaisin kaupunkiin. Olimme sopineet kaverini Hetan kanssa tapaamisen Ramin Konditoriaan. Siellä höpöttelimmekin sitten parisen tuntia kaikesta maan ja taivaan välillä. Mahtavaa oli Hetan kanssa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa, ihan kasvotusten.
Ensimmäiset lumet olivat saapuneet
Otettii molemmat herkkukaakaot. Minä ostin vielä tuollaiset cookies keksin ja Heta sitten otti pullan/munkin, en tiedä kumpi se oli. XD
Heti kun tuli ensimmäiset lumet, niin mulle tuli jo Joulu mieleen. Tekisi nyt jo melkein mieli rueta koristelemaan ja valmistautumaan Jouluun, mutta ehkä vielä maltan mieleni . ;)
Tuossa joku aika sitten, käytiin äitin ja Iidan kanssa kaupungilla. Sieltä tarttui mukaan uudet talvikengät KooKengästä. Hintaa en muista, mutta alennuksesta ostettiin. Nämä ovat tällaiset luultavasti tekonahalla vuoratut kengät ja sisäpuolelta on sitten pehmoista karvaa. Tosi kivan näköiset ja tuntuiset jalassa. Säästän nämä aivan niille pahimmille pakkaskeleille ja rupean käyttämään vasta sitten kun kunnon lumipohja on tullut. Pyrin nyt välttelemään näiden likaamista, vielä osittaisissa kuralammikoissa ja mudissa.
Varmaan kaikki luokkakaverini pitävät minua sekopäisenä, kun tein tällaisen Mantsan karttaprojektin loppuun. Oli tylsää XD
Tiistaina oli tarkoius myös, että kaverini Nina olisi tullut tallille mukaan Amppaa moikkamaan, mutta sitten aikataulu ja kyytiongelmien vuoksi, siirsimme sitten sitä suunnitelmaa vähän pidemmälle.
Menin sitten kuitenkin itse tallille. Nyt alkaa taas nämä ns. "hankalat" ratsastusajat, koska pakkanen kovettaa kentän ja lunta ei ole vielä lähes ollenkaan, mikä pehmittäisi sen ratsastuskelpoiseksi. Käyntihommia pitää siis vaalia. Kävin Ampsun kanssa ilman satulaa maastossa ja sitten menin vielä kentälle pyörimään. Innostuin kokeilemaan kaulanaru ratsastusta. Amppa toimi siinä suuuuper hyvin! Se kuunteli kivasti ääni ja istunta apuja. Jäi tuosta kerrasta tosi hyvä fiilis! :)
Eilen aloitin aamun rennosti tietokoneen ja kaakon kanssa. Tietysti muumimukista!
Innostuin sitten piirtämään ja sainkin ideakseni piirtää eräälle tuttavalleni synttärikortin. Tällainen tästä sitten tuli. Tämä kyseinen henkilö on hevosihminen, joten aihe oli helppo keksiä. Jos joskus joku haluaisi jonkinlaista piirrosta esim. lemmikistään pientä korvausta vastaan, niin olen valmis sellaisia värkkäämään. Ehkä juuri pahimpaan koeviikkoaikana en pysty piirtelemään, mutta jotenkin pystyisi aikaa järjestämään tällaiseen. :)
Päivällä yritin sitten lähteä salille, mutta sitten ajatus kyyyyylmästä tuulesta vasten kasvoja pyöräillessä sai minut jäämään kotiin. Meninkin sitten Peppiä vähän ulos juoksuttamaan.
Illasta vielä reipastuin lähtemään tallille ja ajattelin jatkaa kaulanaru harjoituksia. Amppa on ollut pikkuisen vireä tästä syksystä, kuten nyt hevoset normaalisti ilmojen kylmetessä. Amppa on alkanut lähteä ravaamaan kun on nousemassa selkään, mitä nyt sitten koitetaan harjoitella. Eilen kuitenkin kentällä kun olin nousemassa selkään, Amppa lähti ravaamaan ja innoistui laukkamaan. En ollut vielä kunnolla selässä enkä saanut ohjista pidettyä kiinni. En tiedä pukittiko Amppa siinä vai, mitä kävi, mutta ihme kyllä pysyin sen hetken kyydissä. Sitten aidan tullessa vastaan Amppa jarrutti ja senkin kestin vielä, mutta sitten se kääntyi vauhdissa vasemmalle ja lennähdin jotenkinpäin alas, melko kovalle pohjalle. Kyllä tuo tippuminen vähän sattui. Pohja oli siis jäinen ja rypyläinen, joten pehmeä laskeutuminen se ei nyt ollut. Oikea ranne vähän otti itseensä, kyynärpää samoin, johon alkaa kehittyä mustelma. Sitte tuohon oikeaan lonkkaan ja kankkuun vähän koski. Jonkinmoiset skraadut jäi kankun kohdalle. Vähän tuo lonkan kohta ja sen ympärys on kipeänä. Painatessa ei nyt oikein tiedä tunteeko mitään, mutta jostakin kohtaa sitten nykäisee takaisin kun liikkuu. Pikkuisen vielä oikea etureisi sai osumaa ja siihenkin tulee mustelma.
Vähän on kankeaa liikkuminen tuon lonkan kanssa ja kaikki kädellä tehtävät maitopurkkia raskaamaat, ovat ilkeän tuntuisia ranteessa. Tai tarkalleen ottaen tuossa käden ulkosyrjässä ja vähän siitä ranteen sivusta. Taittaessa se nykäisee takaisin.
Tämä oli muistutus taas siitä, että ratsastuksessa sattuu ja tapahtuu. Vaikka kuinka luottaa omaan ratsuunsa, on muistettava, että hevonen voi halutessaan tehdä juuri niinkuin se haluaa. Nyt mennään sitten tänään harjoittelemaan Iidan ja Ampan kanssa selkäännousu harjoituksia.
Olin tuossa maanantaina ilmottautunut Fressin leuanvetokisaan joka pidetään perjantaina. Täytyypä se nyt sitten perua, mutta ei se mitään. Harmi, että kävi tällainen köpsäys, mutta aina näille ei mahda mitään. Nukkuminen ei kyllä onnistunut nyt oikealla kylellä ollenkaan. Katsotaan, lähteekö aika parantamaan tätä rannetta ja lonkkaa.
Tippumisen jälken kömmin vielä uudestaan selkään, jolloin Amppa kyllä seisoi paikoillaan. Aluksi se ei vian meinannut suostua mua selkään ottamaan vaan temppuili oikein kunnolla.
Illalla olikin sitten kotona lohdutus- suklaata, Demi ja hedelmiä.
Tänään on taas uudet kuviot päivään. Meinaankin tästä lähteä koiralenkille, imuroimaan ja sitten pitääkin kaivaa taas koulukirjat esille ja rueta opettelemaan Englannin sanoja.
Pysykää te muut loppuloma ehjänä!
